tiistai 8. maaliskuuta 2016

Miten hyvin tunnet eteläisen Tyynenmeren saaria? Tuhti infopaketti ja matkavalmistelua

Mahtavaa, tätä viikkoa olen odottanut jo pitkään. Vihdoin pääsemme matkaan ja sunnuntaina risteilylaivan kannelle nauttimaan Sydneyn lämmöstä ja maisemista. Lentomme lähtee perjantaina ja sitä ennen on vielä kymmenittäin pieniä hoidettavia asioita. Ja yksi vähän isompi, nimittäin pakkaaminen. Tällä hetkellä matkalaukut ammottavat tyhjyyttään, pitäisi vielä silittää iso kasa vaatteita ja sitten pakata.

Matkareittimme


Voyager of the Seas lähtee siis Sydneystä 13. maaliskuuta ja me olemme toivottavasti mukana. Sain ystäviltämme Sydneysta aamulla sähköpostia, jossa kysyttiin suunnitelmaa sen varalle, että lennot ovat myöhässä. Kääk! Sitä vaihtoehtoa en ollutkaan vielä hermoillut. En ole kuitenkaan kovin huolissani, sillä lennot saavat olla viitisentoista tuntia myöhässä ennen kuin meille alkaa tulla kiire laivalle.

Kuva: www.royalcaribbean.com

Kaksi ensimmäistä päivää ovat meripäiviä, jolloin emme pysähdy missään satamassa. Tämän ajan vietämme tutustuen laivaan ja nukumme jet lagia pois toivottavasti suht rauhallisilla vesillä. En ole nykyisin enää aivan niin matkapahoinvoiva kuin nuorempana, mutta etenkin kova aallokko merellä saa kasvoni hetkittäin melko vihertäväksi. Yleensä tähän auttaa pieni suolainen, suolakeksejä varaankin hyttiin jo ensimmäisenä päivänä.

Nouméa, Uusi-Kaledonia

Ensimmäinen satamakaupunkimme sijaitsee - hämmästyttävää kyllä - Ranskassa. Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö ja koostuu useammista pienistä saarista. Wikipedian mukaan saarivaltion itsenäisyydestä on tarkoitus järjestää kansanäänestys vuosien 2014-2019 aikana, mutta toistaiseksi äänestysajankohta ei ole selvillä.

Uusi-Kaledonian historiassa on synkkiä kohtia. Nykyisen Nouméan alueelle tuotiin 1800-luvulla noin 25 000 ranskalaisvankia, jotka vapauduttuaan jäivät asumaan alueelle. Paikalliset alkuperäisasukkaat, kanakit, eristettiin asumaan sisämaan reservaatteihin. 

Nouméa on saarten pääkaupunki ja siellä asuu noin 100 000 asukasta. Meidän suunnitelmamme pääkaupungin suhteen ovat melko avoinna, täytyy ensin katsoa, kuinka pahasti jet lag edelleen vaikuttaa. Ehkäpä kuitenkin käymme ainakin Nouméan torilla. Mitään tuoretavaraa, kuten hedelmiä, emme saa laivaan viedä, mutta ehkäpä torilta löytyy vaikkapa kuivattuja mausteita kotiin vietäväksi. 

Inyeug (Mystery Island), Vanuatu

Seuraava satamamme sijaitsee Vanuatun saarivaltiossa. Vanuatu on vuonna 1980 itsenäistynyt tasavalta, jossa asuu noin 220 000 ihmistä, joista suurin osa on melanesialaisia. Valtion viralliset kielet ovat englanti, ranska ja bislama, mutta saarilla puhutaan yli sataa eri kieltä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta saarten uskontoon liittyen on lastikultti. Saarelaiset uskoivat, että eurooppalaisten ja amerikkalaisten lähettämät avustuspaketit olivat yliluonnollista alkuperää, etenkin ilmakuljetuksina saapuneet lastit. Nykyäänkin John Frum -liikkeen seuraajat pukeutuvat amerikkalaisiin sotilaspukuihin ja marssivat kantaen puisia kivääreitä jäljitellen samoja rituaaleja, joiden avulla avun taivaalta uskottiin tulleen. 

Vanuatun lippu, kuva: Wikipedia
Kohteemme on pieni, asumaton saari, joten paljon nähtävää ei saarella ole. Vietämme päivän todennäköisesti rannalla loikoillen. Risteilymme jatkuu tästä eteenpäin ja edessä on jälleen meripäivä, jolloin ajanvietettä löytyy laivalta yllin kyllin.

Lautoka ja Suva, Fidzi -saaret

Fidzin tasavalta (fidziksi Matanitu ko Viti) on saaristovaltio, johon kuuluu noin 850 saarta tai luotoa, joista noin 100 on asutettuja. Valtion väkiluku lähentelee miljoonaa ja suurin osa väestöstä asuu Viti Levu- ja Vanua Levu -saarilla.

Fidzin historiasta löytyy kannibalismia, kaupankäyntiä merimakkaralla ja santelipuulla sekä itsenäistyminen Iso-Britanniasta vuonna 1970. Toistaiseksi Fidzin lipussa on vielä historiallisia viitteitä brittivallasta, mutta uuden lipun suunnittelukilpailu on käynnissä ja uusi lippu on tarkoitus julkistaa heinäkuussa 2016.

Fidzin lippu, kuva: Wikipedia.

Fidzi pääsi Suomenkin uutisiin helmikuussa 2016, kun hirmumyrsky Winston pyyhkäisi saarten yli. Itsekin kirjoitin helmikuussa huolestani saarten suhteen, mutta satamat avattiin pikaisesti myrskyn jälkeen, sillä turismi on tärkeimpiä elinkeinoja saarilla.

Me pysähdymme Viti Levun saarella kahdessa eri kaupungissa, pääkaupunki Suvassa sekä Lautokassa. Näihin pysähdyksiin olemme varanneet retket etukäteen, lähdemme ensimmäisessä stopissa snorklaamaan ja jälkimmäisessä käymme maustetilalla ja tutustumme paikalliseen elämään.

Sitten onkin luvassa jälleen meripäivä, jolloin on aikaa vaikkapa kirjoittaa blogia tai rentoutua porealtaassa. Molempiinkin aikaa varmasti löytyy. Onneksi, sillä luulen, että jos pitäisi valita, jäisi blogin päivittäminen toiseksi.

Isle of Pines, Uusi-Kaledonia

Isle of Pines, ranskaksi Île de Pins ja kanakin kielellä Kunie, on viimeinen satamamme ennen paluuta Sydneyyn (ja arkeen) tämän risteilyn aikana. Varsin sopiva pysähdys, sillä saarta kutsutaan myös nimellä l'île la plus proche du paradis eli saari lähinnä paratiisia. Saarella asuu noin 2 000 asukasta ja saaren alkuperäiskansa varjelee saarta visusti. Saarelta ei voi ostaa eikä vuokrata maata.

Saarelta löytyy snorklaamiseen ja sukeltamiseen sopivia riuttoja, lukuisia hiekkarantoja sekä tippukiviluolia. Mikäli pääsen hetkeksi eroon pienestä luolakammostani, harkitsen vakavasti viimeistä vaihtoehtoa saariretkemme kohteeksi.

Sydney, Australia

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös risteilymme. Uudesta-Kaledoniasta lähdön jälkeen meillä on sentään vielä kaksi meripäivää aikaa Voyager of the Seas -aluksella. Tässä vaiheessa matkaa tulee aina kiire, sillä laivalla olisi vielä paljon nähtävää ja tekemistä. Ehkä jonain päivänä jäämme uudelle back-to-back -risteilylle heti edellisen loputtua. Siinä jotain uutta unelmoitavaa...

Pitkäperjantaiaamuna Sydneyssa meitä odottaa ystävämme, jotka majoittavat meidät muutamaksi vuorokaudeksi. Heidät tuntien me emme ole tehneet suunnitelmia Sydneyyn, sillä heillä on varmasti suunnitelmat valmiina meitä varten. 

Huh, 12 yön risteilykohteet tiiviissä paketissa. Matkakuume senkun nousee, joten lähdenpä tästä alakertaan silittelemään vaatteita. 


 


2 kommenttia:

  1. Fiji oli tosi upea kohde ennen tuota myrskyä. Nautimme todella paljon erilaisten saarten näkemisestä. Paratiisimaisin oli Leleuvian pieni saari, eikä Taveuni vesiputouksineen ja luonnon liukumäkineenkään hassumpi ollut.

    Toivottavasti siellä ei ole käynyt turhan huonosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti osa paikallisten asunnoista oli kärsinyt aika pahasti Suvan ja Lautokan seudullakin, vaikka pahimmilta vahingoilta siellä oltiin muuten säilytty.

      Poista

Jätä kommenttisi tai terveiset...