(Lähes) kaikki ovet avoinna eli All Access Tour Royal Caribbeanilla

Lukijani Anna oli jättänyt niin hyvän kommentin lokakuussa 2015 julkaistuun Karibian-risteilyistä kertovaan tekstiini, että tuli taas halu kirjoittaa lisää risteilyistä.

 Maaliskuussa 2016 olimme 12 yön Eteläisen Tyynenmeren -risteilyllä Royal Caribbeanin Voyager of the Seas -aluksella. Päätimme siellä osallistua All Access Tourille ja pääsimme näkemään myös niitä tiloja laivasta, joita matkustajat eivät yleensä pääse tutkimaan.

Kierros aluksen uumeniin ei ole halpa, muistaakseni maksoimme toistasataa dollaria henkilöltä, joten ihan jokaisella risteilyllä emme varmasti kierrosta osta, mutta kun maaliskuun risteilyllä oli runsaasti meripäiviä (meripäivinä ei siis pysähdytä satamassa, vaan kynnetään merta eteenpäin), niin päätimme tällä kertaa törsätä.

Komentosilta

Aloitimme kierroksen laivan komentosillalta, jonne ei niin vain pääse. Edes kulkuluvalla. Meidät kaikki tutkittiin metallinpaljastimella ja kun laite ei ihmeemmin ulvonut, pääsimme parhaille näköalapaikoille.

Tähän työhuonenäkymään olisi vaikea kyllästyä.

Luonnollisesti kaikki toiminnot tämän kokoisella laivalla hoituvat elektronisesti ja komentosillalla riittikin nippeleitä joka lähtöön. Itsehän osaan juuri ja juuri painaa yhtaikaa Control-Delete-Alt -yhdistelmää, joten olin melko pyörällä päästäni komentosillalla.

Näillä ohjataan laivan azipodeja eli ruoripotkureita.

Merikartasta näkyi meidän reittimme lisäksi myös muut lähistöllä liikkuvat alukset.

Tasan ei käy kapteenien kulkuneuvot. Aikoinaan Allure of the Seasilla ihailimme (ja ihmettelimme) kapteenin menopeliä, sillä hän huristeli omalla moottoripyörällään paikasta toiseen. Toisin oli Voyager of the Seasilla. Kapteeni sai tyytyä potkulautaan. Oli siinä sentään kapteenin tunnus.

Teatteri

Seuraavaksi suuntasimme laivan teatteriin, joka sijaitsee laivan peräosassa kansilla 2, 3 ja 4. Toki olin siellä jo monena iltana istunut, mutta nyt pääsin näyttämölle ja vasta sieltä pystyin todella ihailemaan teatterin kokoa ja kauneutta.

Koska ollaan liikkuvassa laivassa, monet asiat on eri lailla kuin "normaalissa" teatterissa. Esimerkiksi esirippu laskeutuu aina suoraan alaspäin, eikä pääse heilumaan edes myrskyaallokossa. Samasta syystä kaikki lavasteet on kiinnitettävä tiukasti paikoilleen myös silloin, kun ne eivät ole käytössä.

Näyttämön takana on melko pienet tilat esiintyjille ja esitysten aikana lavan takana on kova kiire - aivan kuten missä tahansa muuallakin.

Pesula ja jätehuolto

Sitten lähdettiin hissillä alaspäin ja menimmekin aivan alakerroksiin, jossa sijaitsee pesula ja jätehuolto. Pesulassa oli todella kuumaa ja kosteaa ja valtavia pyykkivuoria oli joka puolella. Pelkästään jo laivan ravintoloista tulee niin paljon pyykkiä päivittäin, että määrät huimasivat. 

Tähän kun lisää pyyhkeet ja lakanat, niin pyykkiä kyllä riittää. Jättikokoiset pesukoneet ja vielä suuremmat mankelit pyörivät tauotta ja puhdasta tuli. Täälläkin tehtiin töitä hymy huulilla. Ainakin silloin, kun matkustajia oli paikalla.

Pesulasta siirryimme jätteiden käsittelyn puolelle. Sain tietää, että laivalla kierrätetään kaikki mahdollinen ja jätevesi suodatetaan ennen kuin se päästetään mereen. Suodatus ei kuitenkaan poista fosfori- ja typpipäästöjä, jotka aiheuttavat levien kasvua ja happikatoa merissä. 

Risteilyalukset kuitenkin hoitavat päästönsä pääsääntöisesti lakien ja säädösten mukaan, joten vaikka omatuntoni ehkä hieman kolkuttaakin, aion jatkossakin risteillä. Sori siitä.

Koska olin kierroksella risteilyn loppupuolella, lajiteltuja jätteitä oli joka paikassa. Henkilökunnan käytävillä oli valtavia pahvikuormia odottamassa päätesatamaa ja tölkkejä ja hajotettuja lasipulloja oli runsaasti. Voyager of the Seasin Tyynenmeren-risteilyillä ainoa jätteiden tyhjennyspaikka on Sydney, koska pienemmissä satamissa ei ole valmiuksia käsitellä sitä määrää jätettä.

Ravintola ja laivan keittiö

Mietin parina aamuna, kun söimme aamiaista hyttimme parvekkeella, että montakohan muovista kupua laivalla oikein on. Kun kierroksellamme ehdimme laivan keittiöön, sain vastauksen. Monta. Monen monta. Laivan keittiö toimii käsittämättömällä tarkkuudella, annokset ja niiden määrät näkyvät koko ajan tietokoneruudulta, jolloin henkilökunta tietää, paljonko annoksia on jäljellä.

Eikä liene kovin yllättävää, kun kerron, että keittiö oli valtavan suuri. Pelkästään tiskilinjastot vievät niin paljon tilaa, että en ole ikinä nähnyt sellaista aiemmin.

Tässä siis yksi tiskilinjastoista. Ei suinkaan ainoa.

Kierroksella kävimme vielä laivan konehuoneen valvontakeskuksessa, jota ennen meidät taas tarkistettiin. Kukaan ei ollut napannut veitsiä mukaan keittiöstä, joten pääsimme sisään. Ehkä en ollut tässä vaiheessa kierrosta (tai muutenkaan) aivan älyttömän kiinnostunut laivan teknisestä puolesta, mutta tulipahan käytyä.

Oma kohokohtani kierroksella oli, kun pääsimme kävelykadun yläpuolella kulkevalle sillalle. Harjoittelin sieltä hetken kuninkaallista vilkutustani, Royal Caribbeanin tapaan.

Kannattiko maksaa kierroksesta? Kyllä, ehdottomasti. Sain tietää risteilyaluksista paljon sellaista, jota en ennen tiennyt ja suurin osa oli jopa kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi se, että laivan vesisäiliöissä on niin paljon juomakelpoista vettä, että sillä selvitään koko risteily ja vielä muutama päivä tuuliajollakin, jos huonosti kävisi.

Maksaisinko kierroksesta uudelleen? Ehkä en. Toisaalta voisin haluta samanlaiselle kierrokselle jollakin uudemmista laivoista, esimerkiksi Oasis tai Allure of the Seasilla.

Muistathan, että blogillani on sivu myös Facebookissa ja voit seurata Omatoimisen pakettimatkailijan menoa myös Instagramissa ja Twitterissä.