torstai 3. maaliskuuta 2016

Instagram Travel Thursday | Minäkö matkalla luontoon?

"Voi ei, lunta. Jäätä. Pakkasta. En taidakaan lähteä tänään ulos."

 Myönnän heti alkuvaiheessa, että minua ei ole luotu talvisäitä varten. Niinpä hetken arvelutti tämän kuukauden teema Instagram Travel Thursdayhin eli luontomatkailu. Päätinkin käsitellä aihetta melko vapaalla kädellä.

Kotimaisema, tuttu ja turvallinen.

Suunnilleen tämän verran käyn ulkona luonnossa lähes joka päivä. Kuva on siis kotioveltamme. Asumme aika sopivassa paikassa, kaikki on lähellä. Keskustaan on kolmisen kilometriä ja metsä alkaa kotitiemme päästä. Parvekkeelta katsoessa näen peltoa ja metsää, jonkun verran asutustakin. Viime kesänä aamuisin kuului välillä käen kukunta. Ehkä tämä on sitä suomalaista unelmaa, asua lähellä luontoa, mutta myös lähellä kaupungin palveluita.

Voisko jäät jo lähteä, pliis?

Ei pidä käsittää väärin, kyllähän minä talvesta ja pakkasesta pidän. Sisätiloissa siis. Välillä on kuitenkin kiva lähteä Karin kanssa kävelylle tai vaikka kuvaamaan luontoa. Kari on jo oppinut sen, että kylmällä säällä minua ei kannata lenkille pyytää. Silloin käperryn sohvan nurkkaan takkatulen lämpöön.

Olen jo varmasti kuvannut riittävästi puita, lähdetään.

"Sehän on kiinni vain oikeista varusteista."


Niinpä. Minulla ei ole varusteita talviseen luonnossa samoiluun (eikä mitään halua sellaisten hankkimiseen). Oheinen kuva on helmikuun lopulta Torronsuon kansallispuistosta Tammelasta. Pysähdyimme hetkeksi, sillä suomaisemat kiehtovat minua ja halusin testata uutta kameraani .

Suunnilleen vartin jälkeen oikean jalan varpaani olivat tunnottomat. Olen onnistunut palelluttamaan ne joskus ja varpaani kylmettyvät varsin nopeasti. Jätimme siis suon taaksemme ja suuntasimme anopin luokse lämpimään.

Tänne palaan unissani, Palm Cove Cairnsin pohjoispuolella.

"Vihdoinkin!"

Päästiin nimittäin sellaisiin maisemiin, joissa minua ei haittaa ulkoilu pätkääkään. Voisin lähteä vaikka heti ja lähdenkin ensi viikolla. Valitsin jo sängyn päälle pakkausta odottamaan hellemekkoja ja sandaalit. Lämpimässä ilmastossa lähden mielelläni ulos luontoon tutkimaan ympäristöä, haistelemaan puun runkoja ja nauttimaan palmupuiden havinasta.

Kurandan sademetsän eukalyptuspuut ovat oletettavasti monen muunkin olennon kuin hämähäkin koti.

 "Ei kai siellä ole hämähäkkejä?"

Pelkään hämähäkkejä todella paljon. Siinä, missä muut pelot tuntuvat lientyvän iän myötä, hämähäkkipelkoni on kasvanut vuosien mittaan. Nykyään on vaikea mennä lähimetsään poimimaan sieniä, kun pelkään, että osun kasvot edellä hämähäkinseittiin. Kari tietää myös varsin hyvin, millaisen huudon päästän, kun jossain sisällä on hämähäkki. 

Ja nyt olen siis lähdössä Australiaan. Voi ei. Kauhistuttaa jo valmiiksi kaikki hämähäkit siellä. Viimeksi sain tosin ohjeen, että "ei niitä isoja tarvitse pelätä, pienet ovat vaarallisempia". Niinpä. Lukkeja isäntäväkemme kutsui nimellä Daddy-Long-Legs ja olivat iloisia siitä, että niitä oli katon rajassa syömässä hyönteisiä. Minä en lukeista ilahtunut. En ollenkaan.

"Eksyinköhän sivuraiteille ja mikä ihmeen Instagram Travel Thursday?"

Ei taida tämä kirjoitus varsinaisesti innostaa ketään lähtemään luontoon. Eikä ollut kyllä tarkoituskaan. Pysykää neljän seinän sisällä, se on ohjeeni tähän torstaipäivään. Ja mielellään niin, että ne seinät ovat jossain muualla kuin Suomessa.


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi. Tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana.


9 kommenttia:

  1. Todella kauniita talvikuvia! Sanoo toinen, joka tykkää talvesta ikkunan läpi katsottuna :D Silti siinä estetiikassa vain on jotain vastustamatonta. Mä postailin viime kuun IGTT-kamppikseen läjän talvikuvia täältä Tampereelta, ja vaikka hypotermian uhalla niiden maisemien perässä juoksin, niin kyllä niitä on edelleen mukava katsella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Noora! Ja kiva kuulla, että kohtalontovereita löytyy.

      Poista
  2. Minä olen niitä, jotka hokevat varustekysymystä. Koiraperheellisenä on ulkoiltava, oli sää mikä tahansa. Minusta kylmältä on helpompi suojautua kuin kovalta helteeltä. 30 asteen jälkeen alkaa minulla kone hyytyä. Silloin voi joutua palmujakin katsomaan ikkunan läpi. Mitkään varusteet eivät ole siihen säähän sopivat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi taas varmaan tutkia vaihtoehtoja talvisäihin jalkineiden suhteen. Yleensä käytän ns. hiihtosukkia ja gore-tex -talvisaappaita kylmillä ilmoilla, mutta ihan aina ei varpaissa silti pysy tunto.

      Poista
  3. Mulla oli ihan samat ajatukset tämän kuun IGTT-teemaa miettiessäni, mutta onneksi luontomatkailua on monenlaista ja Suomessa tulee väkisinkin luontomatkailtua ainakin jollain tasolla. Täällä kun luonto on läsnä vähän joka paikassa, eikä kotiovelta tarvitse yleensä liikkua kovinkaan pitkälle kun on jo ihanissa luontomaisemissa. Kivoja talvisia kuvia olet ottanut! :) Eikä tuossa palmukuvassakaan mitään vikaa ole. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Martina kuvakehuista! Totta tosiaan, että täällä Suomessa luonto on aina lähellä.

      Poista
  4. Se on kyllä inhottavaa, kun joutuu olemaan ulkona väärillä varusteilla. Mä alan kitistä heti, jos mulla on kylmä, kuuma, puristaa, ahdistaa... Ja hei, melkoisen ihana kotimaisema sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ansku BCN, sielunsisko siis! :-) Ja kiitos, itse olen sitä mieltä, että sinun maisemasi ovat aika paljon kauniimmat, mutta makuasioitahan nämä ovat...

      Poista
  5. Kyllä se on suomalaista unelmaa asua lähellä luontoa ja kaupunkia - niin minäkin haluaisin asua :) Kylmyys on kyllä inhottavaa, ja etenkin jääkylmät varpaat!

    VastaaPoista

Jätä kommenttisi tai terveiset...