torstai 7. huhtikuuta 2016

Bula Fidzi! Tarinaa kahdesta (lähes) täydellisestä päivästä unelmakohteessa

Eniten koko risteilyltämme odotin kahta päivää Fidzillä. Saaret ovat kuuluneet unelmakohteisiini jo vuosia, vaikka varsinaista syytä en osaakaan tarkemmin määritellä. Ehkäpä haaveissani on ollut päästä niin kauas kotoa kuin mahdollista, sillä Fidzi on todellakin aivan maailman toisella puolen. Milloinkaan en ole käynyt niin pitkällä idässä kuin nyt. Laivan info-tv kertoi asteiksi 178 astetta ja risat itäistä leveyttä.

Tivua-saarella


Pysähdyimme kahdessa kohteessa Viti Levun saarella, Lautokassa ja Suvassa. Molemmissa kohteissa olimme ostaneet valmiit retket laivayhtiöltä, koska ajatus laivalta myöhästymisestä omatoimiretken vuoksi ei houkuttanut. Meillä ei ole aivan samaa seikkailumieltä kuin vaikkapa Vaihda vapaalle -blogin Elinalla ja Tomilla, jotka Argentiinassa risteilysatamassa vuokrasivat auton ja lähtivät katsomaan pingviinejä. Harmi sinänsä, omin päin olisimme varmasti nähneet enemmän, mutta olen tyytyväinen päiviimme Fidzillä näinkin.



Lautokan rannasta lähdimme purjeveneellä kohti Tivua-saarta. Vanuatun Mystery Islandin tapaan Tivuakin on asumaton saari, mutta tällä kertaa puitteet olivat hyvin toisenlaiset kuin Vanuatulla. Tivua on todella pieni saari, sen ympäri käveli noin vartissa - tai ainakin olisi kävellyt, jos huumaava helle ei olisi tehnyt liikkumisesta aika lailla hitaampaa - ja se on Captain Cook Cruisesin kohde snorklaajille ja sukeltajille.



Kari ei ole snorklaamisesta innostunut, minä sen sijaan pidän siitä todella paljon. Olettaen, että minulla ei ole liikaa ongelmia hengitykseni kanssa. Minua vaivaa krooninen yskä ja hengenahdistus ja tällä kertaa kohdalle osui todella huono päivä. Vedenalaiset maisemat olivat upeita; näin kirkkaansinisiä meritähtiä, kauniita koralleja ja kaiken näköisiä kaloja. Harmi vaan, että hengitys oli todella vaikeaa putken läpi ja aloinkin vähitellen joutua paniikkiin. Olin kaukana rannasta ja hetken pelotti.



Rauhoittelin itseäni parilla pienellä sukelluksella ja pääsin lopulta rantaan. Sitten harmitti. Olisin todella paljon halunnut vielä jatkaa snorklaamista, mutta kun ei keuhkot toimi, niin ei voi mitään. Kari ihmetteli itkuani, mutta kuuli kyllä hengityksestäni, että kaikki ei ole kunnossa. Itkin rannalla itkuni pois ja jatkoin päivää mukavemmissa merkeissä. Nämä hengitysvaikeudet ovat olleet osa elämääni jo monta vuotta, eikä niihin tiedetä syytä. Tällä kertaa huono päivä osui huonoon kohtaan.

Seuraavana päivänä eli palmusunnuntaina satamamme oli Suva, Fidzi-saarten pääkaupunki. Oppaamme Kiti odotteli meitä bussissa ja kohteenamme oli Fiji Spice Gardens Wainadoin sademetsässä. Kiti kiitteli meitä siitä, että toimme viileän päivän mukanamme. Lämpötila oli +26 astetta, meille suomalaisille ei siis mitenkään viileää.

Palmuja palmusunnuntaina


Maustetilalla kävimme oppaan kanssa kierroksella ja näimme, miten vanilja kasvaa. Vanilja on kiipijäkasvi, joten se tarvitsee aina jonkun tukikasvin, jonka ympärille se kasvaa. Vaniljatankoja saadaan ainoastaan naaraskasveista, mutta viljelijä tietää vasta 7-vuotiaasta kasvista, onko kyseessä naaras- vai uroskasvi. Uroskasvi tuottaa pelkkiä kukkia, mutta niitä tarvitaan naaraskasvien pölyttämiseen. Yhtä urosta kohden tarvitaan kymmenen naarasta ja seurueemme miehet hiemat hymähtelivät tälle faktalle.

Vanilja



Lounaaksi söimme perinteisessä lovossa eli maauunissa grillattua ruokaa. Tarjolla oli perunoita, bataattia, taaroa ja kanaa. Kaikki maistui mielettömän hyvältä. Oman lisänsä toi tunnelma. Meitä oli isännöimässä iso perhe, jotka muutenkin olisivat kokoontuneet yhteen palmusunnuntaina. Nyt me pääsimme hetkeksi osaksi heidän sunnuntaitaan.

Reilun tunnin kypsennyksen jälkeen oli aika purkaa lovo ja paljastaa herkut.


Kun tuli aika lähteä, koko isäntäväkemme asettui jonoon ja halusi kätellä tai halata meitä. Minä en ainakaan tässä vaiheessa kokenut olevani enää vain turisti, vaan vieraana heidän perheessään. Jos saisin nyt palata takaisin minne tahansa, tämä maustetila olisi listan kärjessä. Ei ehkä nähtävyyksiensä vuoksi, vaan tunnelman.

Bussin ikkunasta katsottuna saaren vihreys oli huumaavaa. 


Fidzin kielestä vielä sen verran, että jos olet aikeissa matkustaa saarille, opettele kaksi sanaa. Bula tarkoittaa elämää, mutta sitä käytetään tervehdyksissä, sillä kerrotaan, jos jokin on hyvää ja sillä toivotellaan maljoja. Tätä todellakin kuuli joka paikassa. Toinen hyödyllinen sana on vinaka eli kiitos. Bula mai vinaka Fidzi! Mahtava kohde, upeita ihmisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi tai terveiset...