Minne menisit, jos voisit matkustaa minne tahansa?

Hmmm....Jos siis voisin matkustaa ihan minne vaan. Vastaus olisi helppo: ajassa taakse päin. Tosin tarkka ajankohta olisikin sitten taas hankalampi valita. Mennäkö keskiajalle katsomaan elämää Euroopassa vai vielä kauemmas, Rooman valtakunnan kukoistuksen aikoihin vai jonnekin muualle... Toki haaveissani olisin mieluummin ranskalainen linnanrouva tai roomalainen patriisi kuin maaorja tai plebeiji, mutta se nyt lienee itsestään selvää. Mieluummin rikas kuin köyhä, ainakin tuohon aikaan.

Orihuelan sivukujilla pääsi ihan toiseen aikaan.

Olen siis hulluna historiaan. Jo pienenä tyttönä lempipaikkojani Turussa olivat Turun linna ja Käsityöläismuseo. Jälkimmäiseen oli pyörämatka meiltä kotoa ja usein poljin sinne, kävelin vanhoilla Turun kaduilla ja kuvittelin itseni aivan toiseen aikaan. Myöhemmin, kun Aboa Vetus -museo avattiin ja sinne pääsi OAJ:n jäsenkortilla ilmaiseksi sisään, kävin siellä parin kuukauden välein ihmettelemässä vanhaa Turkua.

Täällä Espanjassa on helppo löytää historiallisia kohteita. Ihan ensimmäisenä viikonloppuna kävimme pikareissulla Cartagenassa, jonne Torreviejasta on noin tunnin matka. Cartagenan kaupungissa on ollut asutusta jo yli 2 000 vuoden ajan ja se on nimetty alun perin muinaisen Karthagon kaupungin mukaan, tosin nimi on muuttunut vuosisatojen aikana valloittajista riippuen.

Cartagenan keskustassa on muinainen roomalainen amfiteatteri, joka on rakennettu vuosien 5-1 eaa (ennen ajanlaskun alkua) aikana. Teatteri on omistettu jouluevankeliumista tutun keisari Augustuksen lapsenlapsille Gaiukselle ja Luciukselle. Katsojia teatteriin mahtui kaikkiaan 7 000 ja itse olin hetken aikaa silmät kiinni ja kuvittelin hurraavani gladiaattoreille, jotka ovat käymässä taisteluun. Pane et circenses - leipää ja kansanhuveja. Nykyäänhän sama ilmiö toistuu vaikkapa jääkiekkokaukaloissa, hieman verettömämpänä tosin.

Aika normi museoreissu

Cartagenassa on myös Espanjan sisällissodan museo. Cartagena oli yksi eniten pommitetuista kaupungeista kolmivuotisen sodan aikana ja kaupunkiin rakennettiin lukuisa määrä pommisuojia. Nykyään isoimmassa niistä sijaitsee museo, jossa pääsee hetkeksi 1930-luvun kauhuihin, kun kansa taisteli itseään vastaan. Museossa oli vanhoja propaganda -julisteita, valokuvia sodan aiheuttamista tuhoista ja ehkä koskettavimpina museoesineinä lasten piirustuksia sodan ajalta. 

Museo sijaitsee Gisbert -kadulla ja hyvä tuntomerkki on korkea hissitorni, jonka kautta museoon mennään. Museo on auki maaliskuusta-kesäkuulle tiistaista sunnuntaihin ja kesäkaudella joka päivä. Sisäänpääsymaksu on 3,50 € ja museo on sen verran pieni, että sen läpi kulkee aika nopsaan, siitä tuo väliotsikkokin. Kyllähän me välillä eksymme museoihinkin, mutta kovin kauaa emme siellä aikaa vietä, Kari kun ei ihan niin paljon historiasta pidä.

Historia de viajes -blogin Katja kävi Cartagenan kaupungissa muutama vuosi sitten ja häneltä löytyy muutama lisävinkki kaupungissa kiertelyyn, kannattaa käydä lukemassa!

Kiinnostuin Espanjan sisällissodasta museokäynnin jälkeen ja sattumalta löysin aihetta käsittelevän romaanin. Vuonna 2014 Yle Teema näytti hienon 26-osaisen kreikkalaisen sarjan "Saari". Luin samaisen kirjan Kreetan -lomallamme samana vuonna ja Victoria Hislopin romaani vei vuosikymmenten taakse Spinalongan saarelle.

Saman kirjoittajan "Paluu" sijoittuu Granadaan, osittain nykyaikaan ja osittain sisällissodan pyörteisiin ja vei minut mennessään etenkin, kun olemme muutaman viikon kuluttua suuntaamassa kohti Granadaa. Suosittelen ehdottomasti lukemaan molemmat kirjat.

Ihan aina ei onnistu...

Toinen pikareissumme suuntautui Orihuelan kaupunkiin. Tälläkin kaupungilla riittää historiaa, sillä kaupunki on roomalaisten perustama ja on ollut mm. visigoottien Aurariolan provinssin pääkaupunkina. Lähdimme keskipäivän bussilla liikkeelle ja kun pääsimme perille, menimme ensin lounaalle. 

Sen jälkeen tarkoitus oli käydä muutamassa kirkossa, sisällissodan aikaisessa suojassa ja ehkä museossakin, mutta... Siesta. Ihan niin pitkään emme ole vielä täällä olleet, että olisimme moisen muistaneet ja tajunneet ottaa huomioon. Koko kaupunki tuntui olevan kiinni kahdesta neljään (tai viiteen) ja ikävä kyllä se ei jättänyt aikaa käynneille. 

Täällä piti käydä ensin...

...ja sitten täällä. Orihuelan tuomiokirkossa siis.

Ehkä sitten seuraavalla kerralla laitamme sovinnolla kellon soimaan ja lähdemme aamubussilla liikkeelle. Jos vaikka pääsisi nähtävyyksiin sisällekin.

Emmepä päässeet tähänkään kirkkoon, mutta tulipa otettua ihan nätti kuva.

Minne sinä menisit, jos pääsisit matkustamaan ajassa?