Bula Fidzi! Tarinaa kahdesta (lähes) täydellisestä päivästä unelmakohteessa

Eniten koko risteilyltämme odotin kahta päivää Fidzillä. Saaret ovat kuuluneet unelmakohteisiini jo vuosia, vaikka varsinaista syytä en osaakaan tarkemmin määritellä. Ehkäpä haaveissani on ollut päästä niin kauas kotoa kuin mahdollista, sillä Fidzi on todellakin aivan maailman toisella puolen. Milloinkaan en ole käynyt niin pitkällä idässä kuin nyt. Laivan info-tv kertoi asteiksi 178 astetta ja risat itäistä leveyttä.

Tivua-saarella

Pysähdyimme kahdessa kohteessa Viti Levun saarella, Lautokassa ja Suvassa. Molemmissa kohteissa olimme ostaneet valmiit retket laivayhtiöltä, koska ajatus laivalta myöhästymisestä omatoimiretken vuoksi ei houkuttanut. Meillä ei ole aivan samaa seikkailumieltä kuin vaikkapa Vaihda vapaalle -blogin Elinalla ja Tomilla, jotka Argentiinassa risteilysatamassa vuokrasivat auton ja lähtivät katsomaan pingviinejä. Harmi sinänsä, omin päin olisimme varmasti nähneet enemmän, mutta olen tyytyväinen päiviimme Fidzillä näinkin.

Lautokan rannasta lähdimme purjeveneellä kohti Tivua-saarta. Vanuatun Mystery Islandin tapaan Tivuakin on asumaton saari, mutta tällä kertaa puitteet olivat hyvin toisenlaiset kuin Vanuatulla. Tivua on todella pieni saari, sen ympäri käveli noin vartissa - tai ainakin olisi kävellyt, jos huumaava helle ei olisi tehnyt liikkumisesta aika lailla hitaampaa - ja se on Captain Cook Cruisesin kohde snorklaajille ja sukeltajille.

Kari ei ole snorklaamisesta innostunut, minä sen sijaan pidän siitä todella paljon. Olettaen, että minulla ei ole liikaa ongelmia hengitykseni kanssa. Minua vaivaa krooninen yskä ja hengenahdistus ja tällä kertaa kohdalle osui todella huono päivä. Vedenalaiset maisemat olivat upeita; näin kirkkaansinisiä meritähtiä, kauniita koralleja ja kaiken näköisiä kaloja. Harmi vaan, että hengitys oli todella vaikeaa putken läpi ja aloinkin vähitellen joutua paniikkiin. Olin kaukana rannasta ja hetken pelotti.

Rauhoittelin itseäni parilla pienellä sukelluksella ja pääsin lopulta rantaan. Sitten harmitti. Olisin todella paljon halunnut vielä jatkaa snorklaamista, mutta kun ei keuhkot toimi, niin ei voi mitään. Kari ihmetteli itkuani, mutta kuuli kyllä hengityksestäni, että kaikki ei ole kunnossa. Itkin rannalla itkuni pois ja jatkoin päivää mukavemmissa merkeissä. Nämä hengitysvaikeudet ovat olleet osa elämääni jo monta vuotta, eikä niihin tiedetä syytä. Tällä kertaa huono päivä osui huonoon kohtaan.

Seuraavana päivänä eli palmusunnuntaina satamamme oli Suva, Fidzi-saarten pääkaupunki. Oppaamme Kiti odotteli meitä bussissa ja kohteenamme oli Fiji Spice Gardens Wainadoin sademetsässä. Kiti kiitteli meitä siitä, että toimme viileän päivän mukanamme. Lämpötila oli +26 astetta, meille suomalaisille ei siis mitenkään viileää.

Palmuja palmusunnuntaina

Maustetilalla kävimme oppaan kanssa kierroksella ja näimme, miten vanilja kasvaa. Vanilja on kiipijäkasvi, joten se tarvitsee aina jonkun tukikasvin, jonka ympärille se kasvaa. Vaniljatankoja saadaan ainoastaan naaraskasveista, mutta viljelijä tietää vasta 7-vuotiaasta kasvista, onko kyseessä naaras- vai uroskasvi. Uroskasvi tuottaa pelkkiä kukkia, mutta niitä tarvitaan naaraskasvien pölyttämiseen. Yhtä urosta kohden tarvitaan kymmenen naarasta ja seurueemme miehet hiemat hymähtelivät tälle faktalle.

Vanilja

Lounaaksi söimme perinteisessä lovossa eli maauunissa grillattua ruokaa. Tarjolla oli perunoita, bataattia, taaroa ja kanaa. Kaikki maistui mielettömän hyvältä. Oman lisänsä toi tunnelma. Meitä oli isännöimässä iso perhe, jotka muutenkin olisivat kokoontuneet yhteen palmusunnuntaina. Nyt me pääsimme hetkeksi osaksi heidän sunnuntaitaan.

Reilun tunnin kypsennyksen jälkeen oli aika purkaa lovo ja paljastaa herkut.

Kun tuli aika lähteä, koko isäntäväkemme asettui jonoon ja halusi kätellä tai halata meitä. Minä en ainakaan tässä vaiheessa kokenut olevani enää vain turisti, vaan vieraana heidän perheessään. Jos saisin nyt palata takaisin minne tahansa, tämä maustetila olisi listan kärjessä. Ei ehkä nähtävyyksiensä vuoksi, vaan tunnelman.

Bussin ikkunasta katsottuna saaren vihreys oli huumaavaa. 

Fidzin kielestä vielä sen verran, että jos olet aikeissa matkustaa saarille, opettele kaksi sanaa. Bula tarkoittaa elämää, mutta sitä käytetään tervehdyksissä, sillä kerrotaan, jos jokin on hyvää ja sillä toivotellaan maljoja. Tätä todellakin kuuli joka paikassa. Toinen hyödyllinen sana on vinaka eli kiitos. Bula mai vinaka Fidzi! Mahtava kohde, upeita ihmisiä.

Miten hyvin tunnet eteläisen Tyynenmeren saaria? Tuhti infopaketti ja matkavalmistelua

Mahtavaa, tätä viikkoa olen odottanut jo pitkään. Vihdoin pääsemme matkaan ja sunnuntaina risteilylaivan kannelle nauttimaan Sydneyn lämmöstä ja maisemista. Lentomme lähtee perjantaina ja sitä ennen on vielä kymmenittäin pieniä hoidettavia asioita. Ja yksi vähän isompi, nimittäin pakkaaminen. Tällä hetkellä matkalaukut ammottavat tyhjyyttään, pitäisi vielä silittää iso kasa vaatteita ja sitten pakata.

Matkareittimme

Voyager of the Seas lähtee siis Sydneystä 13. maaliskuuta ja me olemme toivottavasti mukana. Sain ystäviltämme Sydneysta aamulla sähköpostia, jossa kysyttiin suunnitelmaa sen varalle, että lennot ovat myöhässä. Kääk! Sitä vaihtoehtoa en ollutkaan vielä hermoillut. En ole kuitenkaan kovin huolissani, sillä lennot saavat olla viitisentoista tuntia myöhässä ennen kuin meille alkaa tulla kiire laivalle.

Kuva: www.royalcaribbean.com

Kaksi ensimmäistä päivää ovat meripäiviä, jolloin emme pysähdy missään satamassa. Tämän ajan vietämme tutustuen laivaan ja nukumme jet lagia pois toivottavasti suht rauhallisilla vesillä. En ole nykyisin enää aivan niin matkapahoinvoiva kuin nuorempana, mutta etenkin kova aallokko merellä saa kasvoni hetkittäin melko vihertäväksi. Yleensä tähän auttaa pieni suolainen, suolakeksejä varaankin hyttiin jo ensimmäisenä päivänä.

Nouméa, Uusi-Kaledonia

Ensimmäinen satamakaupunkimme sijaitsee - hämmästyttävää kyllä - Ranskassa. Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö ja koostuu useammista pienistä saarista. Wikipedian mukaan saarivaltion itsenäisyydestä on tarkoitus järjestää kansanäänestys vuosien 2014-2019 aikana, mutta toistaiseksi äänestysajankohta ei ole selvillä.

Uusi-Kaledonian historiassa on synkkiä kohtia. Nykyisen Nouméan alueelle tuotiin 1800-luvulla noin 25 000 ranskalaisvankia, jotka vapauduttuaan jäivät asumaan alueelle. Paikalliset alkuperäisasukkaat, kanakit, eristettiin asumaan sisämaan reservaatteihin. 

Nouméa on saarten pääkaupunki ja siellä asuu noin 100 000 asukasta. Meidän suunnitelmamme pääkaupungin suhteen ovat melko avoinna, täytyy ensin katsoa, kuinka pahasti jet lag edelleen vaikuttaa. Ehkäpä kuitenkin käymme ainakin Nouméan torilla. Mitään tuoretavaraa, kuten hedelmiä, emme saa laivaan viedä, mutta ehkäpä torilta löytyy vaikkapa kuivattuja mausteita kotiin vietäväksi. 

Inyeug (Mystery Island), Vanuatu

Seuraava satamamme sijaitsee Vanuatun saarivaltiossa. Vanuatu on vuonna 1980 itsenäistynyt tasavalta, jossa asuu noin 220 000 ihmistä, joista suurin osa on melanesialaisia. Valtion viralliset kielet ovat englanti, ranska ja bislama, mutta saarilla puhutaan yli sataa eri kieltä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta saarten uskontoon liittyen on lastikultti. Saarelaiset uskoivat, että eurooppalaisten ja amerikkalaisten lähettämät avustuspaketit olivat yliluonnollista alkuperää, etenkin ilmakuljetuksina saapuneet lastit. Nykyäänkin John Frum -liikkeen seuraajat pukeutuvat amerikkalaisiin sotilaspukuihin ja marssivat kantaen puisia kivääreitä jäljitellen samoja rituaaleja, joiden avulla avun taivaalta uskottiin tulleen. 

Vanuatun lippu, kuva: Wikipedia

Kohteemme on pieni, asumaton saari, joten paljon nähtävää ei saarella ole. Vietämme päivän todennäköisesti rannalla loikoillen. Risteilymme jatkuu tästä eteenpäin ja edessä on jälleen meripäivä, jolloin ajanvietettä löytyy laivalta yllin kyllin.

Lautoka ja Suva, Fidzi -saaret

Fidzin tasavalta (fidziksi Matanitu ko Viti) on saaristovaltio, johon kuuluu noin 850 saarta tai luotoa, joista noin 100 on asutettuja. Valtion väkiluku lähentelee miljoonaa ja suurin osa väestöstä asuu Viti Levu- ja Vanua Levu -saarilla.

Fidzin historiasta löytyy kannibalismia, kaupankäyntiä merimakkaralla ja santelipuulla sekä itsenäistyminen Iso-Britanniasta vuonna 1970. Toistaiseksi Fidzin lipussa on vielä historiallisia viitteitä brittivallasta, mutta uuden lipun suunnittelukilpailu on käynnissä ja uusi lippu on tarkoitus julkistaa heinäkuussa 2016.

Fidzin lippu, kuva: Wikipedia.

Fidzi pääsi Suomenkin uutisiin helmikuussa 2016, kun hirmumyrsky Winston pyyhkäisi saarten yli. Itsekin kirjoitin helmikuussa huolestani saarten suhteen, mutta satamat avattiin pikaisesti myrskyn jälkeen, sillä turismi on tärkeimpiä elinkeinoja saarilla.

Me pysähdymme Viti Levun saarella kahdessa eri kaupungissa, pääkaupunki Suvassa sekä Lautokassa. Näihin pysähdyksiin olemme varanneet retket etukäteen, lähdemme ensimmäisessä stopissa snorklaamaan ja jälkimmäisessä käymme maustetilalla ja tutustumme paikalliseen elämään.

Sitten onkin luvassa jälleen meripäivä, jolloin on aikaa vaikkapa kirjoittaa blogia tai rentoutua porealtaassa. Molempiinkin aikaa varmasti löytyy. Onneksi, sillä luulen, että jos pitäisi valita, jäisi blogin päivittäminen toiseksi.

Isle of Pines, Uusi-Kaledonia

Isle of Pines, ranskaksi Île de Pins ja kanakin kielellä Kunie, on viimeinen satamamme ennen paluuta Sydneyyn (ja arkeen) tämän risteilyn aikana. Varsin sopiva pysähdys, sillä saarta kutsutaan myös nimellä l'île la plus proche du paradis eli saari lähinnä paratiisia. Saarella asuu noin 2 000 asukasta ja saaren alkuperäiskansa varjelee saarta visusti. Saarelta ei voi ostaa eikä vuokrata maata.

Saarelta löytyy snorklaamiseen ja sukeltamiseen sopivia riuttoja, lukuisia hiekkarantoja sekä tippukiviluolia. Mikäli pääsen hetkeksi eroon pienestä luolakammostani, harkitsen vakavasti viimeistä vaihtoehtoa saariretkemme kohteeksi.

Sydney, Australia

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös risteilymme. Uudesta-Kaledoniasta lähdön jälkeen meillä on sentään vielä kaksi meripäivää aikaa Voyager of the Seas -aluksella. Tässä vaiheessa matkaa tulee aina kiire, sillä laivalla olisi vielä paljon nähtävää ja tekemistä. Ehkä jonain päivänä jäämme uudelle back-to-back -risteilylle heti edellisen loputtua. Siinä jotain uutta unelmoitavaa...

Pitkäperjantaiaamuna Sydneyssa meitä odottaa ystävämme, jotka majoittavat meidät muutamaksi vuorokaudeksi. Heidät tuntien me emme ole tehneet suunnitelmia Sydneyyn, sillä heillä on varmasti suunnitelmat valmiina meitä varten. 

Huh, 12 yön risteilykohteet tiiviissä paketissa. Matkakuume senkun nousee, joten lähdenpä tästä alakertaan silittelemään vaatteita. 

 

Voihan Winston, minkä teit sekä kirja-arvonnan voittaja!

Heräsin tänään melko räntäiseen aamuun, ei näytä kevät ihan vielä saapuvan. Omat huoleni Suomen sään suhteen häipyivät kuitenkin pian sen jälkeen, kun kävin lukemassa Facebookista risteilyryhmämme sivuja. Suurin osa risteilijöistä on australialaisia, joten Facebook-ryhmässämme käy Suomen aikaa öisin melkoinen kuhina tässä vaiheessa, kun risteilyyn on aikaa kolmisen viikkoa.

Kuva: www.accuweather.com

Tämän aamun uutiset pysäyttivät. Trooppinen pyörremyrsky Winston on saavuttanut Fidzin ja uhkaa asumusten lisäksi tuhota myös ihmishenkiä. Saarivaltioon on julistettu 30 päivän hätätila ja täydellä teholla Winston iskee näillä näkymin saarille aikaisin sunnuntaiaamuna.

Kuva: www.gdacs.org

Fidzi-saarille ei ole aiemmin iskenyt tämän mittaluokan hirmumyrsky, joten ei ole tietoa siitä, miten hyvin hätäsuojat kestävät saarilla ja kuinka mittavat tuhot Winston aiheuttaa.

Syy, miksi tämä koskettaa tässä vaiheessa minua, on hyvinkin itsekäs. Meidän olisi tarkoitus käydä risteilyllämme Fidzin Lautokassa ja Suvassa 19.-20.3. Tässä vaiheessa näyttää mahdolliselta, että Fidzi jää saavuttamatta ja menemme jonnekin muualle. Päätöksen tästä tekee tietenkin Royal Caribbean.

Toivon fidziläisten puolesta, että tuhot jäävät mahdollisimman pieniksi ja ihmishenkiä ei menetetä, mutta huonolta näyttää tässä vaiheessa. 

Matkakuume.netin Miika ja Gia kävivät Fidzillä sukeltamassa viime vuonna, heidän huikeita kuviaan kannattaa käydä katsomassa. Toivottavasti Fidzillä säilyy muutakin kuin upeat maisemat.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Mutta sitten hieman kevyempään tunnelmaan. Kirja-arvonnan onnettarena toimi oma, rakas mieheni ja hän nosti paperilapuista Vintagentin voittajaksi. Lähetin sähköpostia voittajalle, kiitos kaikille osallistuneille ja etenkin kiitos hyvistä kuvausvinkeistä!