torstai 4. helmikuuta 2016

Omat matkani vuosien varrella, vol. 1

Tanjan matkassa -blogista sain innoitusta kertoa hieman enemmän omasta matkailutaustastani. Tässä vaiheessa lukijoille on varmaankin tullut selkeä kuva siitä, että viidakkoseikkailut ja reppureissut eivät ole lähinnä sydäntäni. Myönnän, olen aika lailla tylsä matkustelija. Matkakohteeni eivät ole jännittäviä tai eksoottisia ja tuntemattoman polun sijaan valitsen usein sen valmiiksi tallatun.

Aloin siis listata matkakohteitani ja totesin, että yhdellä tekstillä tästä ei tule mitään. Joten tässä Piritan matkaseikkailut  matkat, osa 1: Eurooppa

Rostock, Itä-Saksa 1987

Seiskaluokan jälkeen lähdin kansantanssiryhmän kanssa bussimatkalle Itä-Saksaan. Tuosta matkasta muistan asuntolan omituiset hissit, jotka eivät pysähtyneet kaikissa kerroksissa, upeat hiekkarannat ja sen, että olin ainoa, joka oli valmistautunut matkaan suomi-saksa -matkasanakirjalla. Kotiin lähti ainakin 20 karkkipussia rinkan pohjalla, olin luvannut tuoda kavereille tuliaisia.

Preston, Iso-Britannia 1989

Ensimmäinen kerta lentokoneessa. Kyllä jännitti. Lensin 15-vuotiaana kirjeenvaihtokaverini luo Prestoniin ja siitä alkoi elämäni mittainen rakkaus Iso-Britanniaa kohtaan. Kahden viikon aikana aikana kävimme Lontoossa junalla, Blackpoolissa Cats-musikaalia katsomassa ja olin yhden päivän koulussakin. Ennen kaikkea tuo matka opetti minulle, että ihan oikeasti pärjään vieraalla kielellä ja ehkä vaikutti tulevaan ammattiinkin. Enkunope täällä, päivää.

Kuva: flickr.com

Lontoo 1990-

Olen käynyt Lontoossa lukion tokaluokkalaisena tytönhuitukkana, lakkiaislahjamatkalla äitini kanssa, parhaan ystäväni kanssa 20 vuoden välein ja tapaamassa ystäviäni, hyviä syitä riittää, eikä Lontooseen oikeastaan edes syytä tarvita. Se on kuin toinen koti minulle.

Olen käynyt musikaaleissa, kiinalaisissa ruokatukuissa, London Eyessa, kymmenissä pubeissa ja matkustanut metrolla, jokilaivalla ja kaksikerroksisilla busseilla. Viime matkan paras löytö oli korealainen ravintola Kimchee Holbornin metroaseman lähellä. Suosittelen!

Lontoon lisäksi olen opiskellut Manchesterissa, käynyt täydennyskoulutuksessa Nottinghamissa, Sheffieldissä ja Oxfordissa ja viettänyt töiden vuoksi aikaa Thames Dittonissa Lontoon lähellä ja Gravesendissa Kentin kreivikunnassa. Aina, kun tulee mahdollisuus lähteä Iso-Britanniaan, otan passini ja puntia matkaan ja menoksi. Tämä on muuten isoin erimielisyyden kohde meillä: herra L ei millään ymmärrä rakkauttani Brittein saariin.



Tallinna 2003-

Ensimmäinen yhteinen matkamme mieheni kanssa suuntautui Tallinnaan ja sen jälkeen olemme käyneet siellä lähes vuosittain. Useasti olemme juhlineet siellä toukokuista hääpäiväämme, syöneet hyvin ja nauttineet Tallinnan tunnelmasta. Mikä saa meidät aina palaamaan Tallinnaan? Matkan helppous ja pituus - tai lähinnä lyhyys - ja Viron edullinen hintataso. Siinäpä ne syyt lyhyesti.


Tallinnassa on helppo löytää kaimoja, tässä roskis. :-)


Kreikka: Halkidiki x 2, Kreeta x 5, Rodos, Santorini, Leros, Korfu, Thessaloniki 2007-

Kreikan myötä opin nauttimaan rantalomista. Eikä toki ihme, Blue Flag -sertifioituja rantoja on Kreikassa lähes 400. Itse pidän eniten Halkidikin niemimaan rannoista, mutta koska sinne on hieman hankala Suomesta päästä (tai muualle Kreikkaan ainakin huomattavasti helpompi), niin enimmäkseen matkaamme kesälomallamme jonnekin Kreikan saarista. Niitä kun riittää. Lista Kreikan saarista on pitkä ja valinnanvaraa riittää. Ruokavaliosta on herra L:n helppo poimia gluteenittomia ruokia ja upea turkoosinsininen meri houkuttaa uimaan. Ja se lämpö! Tykkään.


Pieni kuvakooste Kreikan-lomistamme: kuvat Lerokselta, Rodokselta, Santorinilta ja Kreetalta.

Huh, tästähän tulee silti älyttömän pitkä postaus, vaikka rajasin matkat Eurooppaan. Loput siis luettelona. Edellä mainittujen maiden lisäksi olen matkustanut seuraavissa maissa:
Tanska, Sveitsi, Tsekki, Espanja, Irlanti, Puola, Romania, Saksa ja Kroatia.

Edelleen on kalvava olo, että joku maa unohtui. Osa Euroopan maista tulee epäloogisesti vasta risteilyosiossa, lieneekö sitten vol. 3 tai ehkä siinä vaiheessa jo The Best of...


Jaksoitko lukea loppuun saakka? Ymmärrätkö brittihuumani?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi tai terveiset...