Tässä jälleen keväällä 2016 Kaarina-lehdessä julkaistu matkajuttuni. Tällä kertaa seikkailen Sevillassa.
Innostun aina, kun pääsen opettamaan historiaa kuudesluokkalaisille. Antiikin Kreikan ja Rooman tarinat kiehtovat minua vuodesta toiseen ja toivottavasti myös oppilaitani. Osittain tästä syystä halusin päästä tutustumaan Sevillaan, joka muinoin kuului Rooman laajaan valtakuntaan. Tosin tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Hispalis. Voinkin nyt kehua vierailleeni samassa kaupungissa Julius Caesarin kanssa.
|
Alcázarin Suurlähettiläiden sali |
|
Alcázarin vesipuutarha |
Roomalaisten jälkeen kaupunkiin tulivat visigootit ja sitten muslimit, jotka muuttivat kaupungin nimen muotoon Ishbiliya. Sevilla onkin nähtävyyksiensä osalta melkoinen kulttuurien sulatusuuni, esimerkiksi Sevillan tuomiokirkon kellotapuli on rakennettu alun perin minareetiksi. Vuosisadat vaihtuvat, samoin hallitsijat. Nykyinen kuninkaallinen palatsi Alcázar rakennettiin maurien valtakaudella puolustuslinnakkeeksi ja nykyään siellä kuvataan muun muassa Game of Thrones –sarjaa. Silloin siis, kun Espanjan kuningas Felipe ei asu palatsissa.
|
Sevillan tuomiokirkko |
|
Yksityiskohta kirkon ovesta |
Kävimme Sevillassa kävelyretkellä oppaan kanssa. Oppaamme Daniel sattui opiskelemaan historiaa ja hänen kanssaan näimme osan Sevillaa, jota emme muuten olisi löytäneet lainkaan. 1400-luvulla kaupungissa oli Euroopan toiseksi suurin juutalaiskortteli, mutta entä nykyään? Muinaisista juutalaishaudoista oli jäljellä ainoastaan yksi, sekin julkisessa parkkihallissa. Siellä kävimme katsomassa muinaisen kulttuurin jäänteitä, katumaasturin takana. Tuntui muuten aika pahalta.
|
Maria de Padillan kylpylä Sevillan Alcázarissa |
Mietin, mitä meidän ajastamme jää kulttuuriperinnöksi Sevillaan. Toivottavasti muutakin kuin ostoskeskuksia ja parkkihalleja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi tai terveiset...